Siirry pääsisältöön

Talonpoikaistyyliä eteiseen

Tämä aamu on ollut yhtä haukotusta. Yöunet jäivät hieman lyhyeksi, koska L kävi unille jo kymmeneltä edellis-iltana ja minä vasta kahdelta yöllä. No pojalla ei sitten unta tahtonut riittää enää neljän jälkeen ja kun sain hänet lopulta nukahtamaan, niin oma uni oli kateissa. Tätä jatkui sitten koko loppuyön vuoronperään. Joo, ihan normaalia vauva-arkea, kuten varmasti kaikki lapselliset sen tietävätkin.

Yöllä sitten rupesin miettimään jälleen kerran meidän arkieteistä ja sen toimimattomuutta. Olen jo moneen kertaan hermoni menettänyt sen kanssa. Tällä hetkellä siellä ei ole naulakkoja muualla kuin talonpoikaiskaapissa, joka onkin ainut asia mistä tässä tilassa tykkään. Siitä sitten lähdin rakentamaan mielikuvaa, johon liittyi muitakin talonpoikaishuonekaluja. Olemme jälleen niin onnellisessa asemassa, että minun ei tarvitse lähteä niitä ostamaan vaan löytyy ihan omastatakaa. Tää on sisustusta parhaimmillaan, kun rahaa ei tarvitse käyttää juuri lainkaan.

 
 


Tässä siis tila, joka kaipaisi kipeästi muutosta.

 
Tämännäköisiä kalusteita löysin. Aijon säilyttää nämä tälläisenään ja vain pyyhkiä liat pois. Tuo kolmijalkainen pöytä oli ihan helmilöytö myös. Ja olin katsovinani, että pöydästä vasemmalla oleva tuoli voisi olla yksi kolmesta tuolista, jotka ovat alakuvassa. Kuvahan on aikaisemmassakin postauksessani esiintynyt ja siis meidän tuvasta.


(Kuva: Kirjasarjasta Suomensukutilat 2, Kustannusosakeyhtiö Kivi, Helsinki 1939 Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainon Oy)
 
 
Tässä vielä toinenkin kuva eri tuvasta.
"Lavittoja" eli karmituoleja pidettiin sängyn edessä ja päädyssä.
(Kuva: Kurikan historia 1, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980)
 

 
Myös tämä vanha naulakko löytää varmasti paikkansa eteisestä.

Kommentit

  1. Voi ihania talonpoikaisia, jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan ja odottamaan lopputulosta :). Oi että sinulla on ihanat aarreaitat siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kokoajan tuntuu löytyvän kaikenlaista käyttötavaraa. Vielä pitää hieman pohtia millaiset säilytysratkaisut saan tilaan sopimaan,jotta koko perheen "tuhannet" ulkovaatteet ja kengät saadaan ojennukseen :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tilan historiaa ja arkeologisia löydöksiä

(Kuva: Perhealbumi, talo vuonna 1916) Tila on perustettu jo 1400-luvun alussa. Vanhin tunnettu isäntä oli Antti Kurikka nimeltään, mutta tiedetään että hän ei ole ollut kuitenkaan ensimmäinen isäntä, sillä tila on ollut jaettuna hänen ja hänen veljensä kesken jo tuolloin. Tähän aikaan tilan nimi oli Kurikka, josta myös Kurikan kaupunki on saanut nimensä. Tila on ollut kooltaan huomattavan suuri ja se on ulottunut esimerkiksi Jalasjärven Luopajärvelle asti. Siitä on vuosien varrella lohkottu kymmeniä eri tiloja perinnönjaoissa ja Isonjaon aikana. Tämä talomme eli nykyinen Rinta-Kurikka on edelleen samalla paikallaan ja osin samoilla perustuksillaan, kuin jo satoja vuosia aikaisemmin. Talon vanhin osa, eli jääkellari on keskiajalta 1400-1500-luvun taitteesta. Historian kirjojen mukaan alkuperäisen 40-huoneisen kartanon kerrotaan palaneen vuonna 1625. Markus Wähä-Kurikka oli tuolloin tilan isäntänä. Tähän aikaan tilan nimi oli Wähä-Kurikka. Nykyään talo seisoo täysin samassa paik

Ihastuttavat vanhat konvehtirasiat

Nämä ihanat vanhat Fazerin, Hellasin ja Pandan konvehtirasiat ovat olleet ruokasalin korkean kaapin ylähyllyssä jo varmasti vuosikausia, ehkä jopa vuosikymmeniä. Yläkaappi saa ollakin ihan rauhassa. Sinne ei yllä, kuin kiipeämällä emännänjatkeen päältä ja silloinkin saa vielä kurkotella. Sieltä olen löytänyt monia muitakin kiinnostavia vanhoja juttuja, muistoja jälkipolvilta. Ajatelkaa, miltä on tuntunut saada tällainen rasia vaikka joululahjaksi. Tiedän, että jokunen lukijoista varmasti muistaa sen tunteen, kun lahjakääröstä paljastui jotain näin kaunista ja herkullista. Ei todellakaan viikoittaista herkkua, kuten helposti nykyään suklaa voi olla. Ja kun suklaat oli syöty, niin rasiaan säilöttiin omia tärkeitä asioita. Kertokaa minulle, jos teillä on jotain muistoja. Mitä esimerkiksi säilytitte vanhoissa konvehtirasioissanne? Nämä meidän rasiat olivat ikävä kyllä tyhjiä. Olisipa ollut hauska löytää niistä vaikka vanhoja kirjeitä. Tai valokuvia. Mutta ihanaa, että rasiat oli

Vanhan rengin tarina, Osa II

 Vanhan rengin tarinaan haluttiin jatkoa, joka oli kiva yllätys. Vähän sitä toivoinkin, koska olen niin kovasti nyt rengin lumoissa, eikä kirjoittamisesta tahtoisi loppua tulla. Osa 1 löytyy täältä Tuli joulu ja kovat pakkaset. Renki oli viettänyt jo useamman yönsä talossa, koska kylmyys hiipi omaan pieneen tupaan ikkunan raoista niin, ettei siellä ollut hyvä vanhan miehen olla. Selkäkin taas vaivasi ja kipua helpotti kovasti, kun sai nojailla tuvan suurta uunia vasten. Siihen renki usein nuokahtikin päivänokosille ja heräsi lopulta lasten kiusantekoon. He nyppivät tukasta ja nykivät paidan helmasta, kunnes renki hieman raotti silmäkulmaansa ja hyökkäsi mukamas kohti. Lapset juoksivat kirkuen ja kikattaen karkuun. Sellaista se aina oli noijeen kakarootten kanssa. Renki niistä kuitenkin kovasti piti. Hänellä oli aina syysiltoina, kun peltotöistä oli päästy eroon tapana vuoleskella lapsille leikkikaluja. Renki oli kovasti tykästynyt tekemään erilaisia maatilan eläimiä, joita lapsilla